Tekniikan
ja tieteen kehittäminen siirtyi tuolla vuosisadalla suurten yritysten ja
tutkimusyhteisöjen vastuulle. Suurten yksittäisten nerojen aika oli
pääsääntöisesti ohi. Tämän säännön loistavimpana poikkeuksena oli
suhteellisuusteorian kehittäjä Albert Einstein. Ihminen halkaisi atomin
ytimen ja lensi kuuhun, mutta toisaalta vuosisata oli Eric Hobsbawmin termiä
käyttäen suuren katastrofin aikaa.
Suurella
katastrofilla brittiläinen Hobsbawm tarkoittaa ensimmäistä (1914–1918) ja
toista maailmansotaa (1939–1945). Ensimmäinen maailmansota tai Suuri sota
oli ensimmäinen totaalinen sota, joka vei mennessään 10 miljoonan ihmisen
hengen. Picasson maalaus Guernica vuodelta 1937 sai innoituksensa
Espanjan sisällissodan siviilien pommituksista ja ennusti osuvasti uudenkin
sodan luonteen. Ensimmäisen maailmansodan syy on vieläkin
historioitsijoiden kiistelyn kohde, mutta toisen maailmansodan aloittaja oli
sitäkin kiistattomammin Hitlerin Saksa.
Ensimmäisen
maailmansodan rauhanteko Versailles`ssa syyllisti Saksan yksin sotaan ja tuota
häpeärauhaa Adolf Hitler lähti uudella sodalla repimään rikki. Sodasta
tuli Saksan kannalta pitkä kärsimysnäytelmä ja se päättyi Saksan tappioon ja
Saksan jakoon kahdeksi valtioksi. Sodassa koettiin myös siirtyminen
atomiaikaan, kun USA pudotti ensimmäisen atomipommin Hiroshimaan 6.8.1945.
Saksan
jaossa kahtia miehittäjien kesken saatiin esimakua tulevasta kylmästä sodasta.
Kylmässä sodassa voittajien sodanaikainen ystävyys vaihtui keskinäiseen
kilpailuun johtajuudesta asevarustelussa, tieteessä, taloudessa ja
kulttuurissa. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto liittolaisineen pyrkivät
kaikin keinoin osoittamaan oman järjestelmänsä paremmuutta. Kylmän sodan
symboli, Berliinin muuri, nousi elokuussa 1961 jakamaan miljoonakaupungin
kahtia.
Kylmässä
sodan historiassa oli useita vaiheita. Välillä suhteet kiristyivät
ydinsodan partaalle kuten Kuuban kriisissä vuonna 1962. Välillä oli
leppeämpää kuten 1950-luvun puolivälissä, jolloin suurvaltasuhteissa vallitsi
suojasään aika. 1970-luvulla puhuttiin idän ja lännen välisestä
liennytyksestä. Tällöin kyettiin ydinaseiden määrällisen kasvun
hillintään ja huipennuksena solmittiin Helsingissä 1975 ETY-sopimus, jonka piti
jäädyttää Euroopan rajat pysyvästi ja poistaa sodan uhka Euroopan yltä
ikuisiksi ajoiksi.
Kilpailu
avaruuden valloituksesta niveltyi sekin kylmän sodan osaksi.
Neuvostoliitto näytti ensin olevan tieteen tasossa edellä, kun Juri
Gagarin kiersi ensimmäisenä ihmisenä maapallon vuonna 1961. Yhdysvallat
panosti runsaasti lisää rahaa tutkimukseen ja koulutukseen ja sen
avaruusohjelman huipennuksena Neil Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä
suorassa tv-lähetyksessä kuun kamaralle vuonna 1969.
Neuvostoliitto
ei taloudellisen kehityksensä pysähtyneisyyden vuoksi kyennyt loputtomiin
kilpailemaan Yhdysvaltain talouden mahtia vastaan. Tämä oli perussyy
kylmän sodan päättymiselle. Uudeksi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen
pääsihteeriksi vuonna 1985 valittu Mihail Gorbatšov yritti uudistaa
Neuvostoliittoa, mutta seurauksena olikin taloudellinen ja poliittinen kaaos.
Itä-Euroopan niin sanotut kansandemokratiat käyttivät Neuvostoliiton
heikentymistä hyväkseen ja irtautuivat 1980-luvun lopulla yksi toisensa jälkeen
Neuvostoliiton otteesta ja siirtyivät samalla kohti markkinataloutta ja
läntisen mallin mukaista demokratiaa. Kylmän sodan symboli Berliinin
muuri murtui 9.11.1989 ja tie Saksojen jälleenyhdistymiselle oli auki.
Kylmä sota päättyi lopullisesti Neuvostoliiton hajottua vuoden 1991
joulukuussa. Uusi epävarmuuden ajaksi luonnehdittu aikakausi alkoi.
Epävarmuutta nykyajassa luovat esimerkiksi terrorismin uhka,
voimapolitiikan uusi nousu ja kasvavat pakolaisvirrat.
